Faktaa ja fiktiota kauppakorkeasta

Olet varmasti tähän mennessä kuullut kaikenlaista kauppakorkeasta ja sinne hakemisesta. Tässä osiossa pyrimme kumoamaan tai vahvistamaan kaikki Internetissä ja puskaradiossa kulkevat huhut kauppakorkeaan hakemisesta. Väitteet on jaoteltu aihealueittain, jotta löydät helposti etsimäsi.

Aiheet:

Internet ja keskustelupalstat
Kokeisiin lukeminen
Pääsykokeesta
Pääsykoerajoista
Kauppakorkeaan sisään pääseminen
Kauppakorkeassa opiskelemisesta

Internet ja keskustelupalstat

Väite: Suomi24 keskustelut ovat luotettavia lähteitä ja niillä kirjoittavat vain oikeat kauppatieteiden opiskelijat.

Fiktiota. Suomi24 keskustelut ovat yhtä luotettavia kuin lasten sadut. Anonyymit kirjoittajat voivat vaikuttaa erittäin asiantuntevilta (ja saattavat jopa tietää asioista oikeasti), mutta voivat tylsyyttään vain johtaa muita ihmisiä harhaan. Täysin realistista informaatiota saat vain virallisilta sivuilta, valmennuskurssien sivuilta sekä joidenkin henkilöiden henkilökohtaisista blogeista.

Väite: Internetistä löytyy luotettavaa ja hyödyllistä tietoa pääsykokeisiin liittyen.

Faktaa. Yhteishaun sivu sekä yliopistojen viralliset sivut on erittäin luotettavia ja hyviä lähteitä. Myös joidenkin valmennuskurssien sivut sisältävät laadukasta informaatiota pääsykokeisiin valmistautumisesta, vaikka joskus saattavatkin liioitella pääsykokeiden vaikeutta myydäkseen tuotteitaan enemmän.

Kokeisiin lukeminen

Väite: Pääsykoekirjat pitää lukea ainakin 5 kertaa läpi ja jos et lue kokeisiin yli 500 tuntia, ei sinulla ole mahdollisuutta päästä sisään.

Fiktiota. Jokainen henkilö on yksilöllinen oppija, ja jokainen oppii omalla tavallaan. Tärkeintä on se miten opiskelet, ei se kuinka paljon opiskelet. On erittäin todennäköistä että 100 tunnin opiskeleminen on tehokkaampaa kuin 500 tunnin opiskeleminen. Muista – laatu, ei määrä.

Väite: Kauppakorkeaan pääseminen vaatii pelkkää ulkoa lukemisen taitoa.

Faktaa ja fiktiota. Viime aikoina kauppatieteellisen pääsykokeesta on poistettu aineistotehtävä, joka poisti huomattavan paljon kokeesta soveltavuutta. Tästä huolimatta täytyy sinun osata soveltaa taloustieteessä, laskentatoimessa sekä matematiikassa kaavoja. Faktaa kuitenkin on se, että pelkällä ulkoa opiskelulla pääsee erittäin pitkälle ja myös kauppakorkeaan asti. Pääsykoe mittaakin mitä suuremmissa määrin oppimiskykyäsi, ei niinkään sitä miten pystyt soveltaa oppimaasi tietoa.   

Väite: Kaveri sanoi, että kaverin serkun tytär pääsi sisään Aaltoon lukemalla pääsykoekirjat vain kerran. Voiko tämä olla totta?

Faktaa ja fiktiota. Kuka tietää? Kuka välittää? Asialla ei ole kannaltasi mitään väliä. Vaikka taistelet opiskelupaikoistasi periaatteessa muita vastaan, ei muilla opiskelijoilla ole väliä. Teet joka tapauksessa parhaasi ja se riittää tai ei riitä. Pääsykokeen mennessäsi tavoite tulee aina olla se, että pystyt vastaamaan oikein jokaiseen pääsykokeen kysymykseen. Tällöin sinun ei tarvitse miettiä muiden menestystä.

Väite: Valmennuskurssit ovat pelkkää rahan haaskaamista.

Fiktiota. Vaikka valmennuskurssit usein ylimyyvät kauppakorkean pääsykokeiden vaikeutta ja sitä, että ilman niitä ei voi selvitä, ovat ne erittäin hyödyllinen työkalu pääsykokeisiin lukemiseen. Monet meistä oppivat lähiopetuksen avulla paljon paremmin kuin vain kirjoja lukemalla. Valmennuskursseilla pystyt myös pyytämään apua sinua askarruttaviin kysymyksiin.

Väite: Avoimen yliopiston kursseja kannattaa ottaa samoista aiheista, joista pääsykoekirjat ovat.

Faktaa ja fiktiota. Jos sinulla on aikaa, voivat avoimen yliopiston kurssit auttaa sinua. Muista kuitenkin, että avoimen kurssit käsittelevät asioita paljon laajemmin kuin pääsykoekirjat ja se ei välttämättä ole hyvä asia. Tärkeintä on täsmäoppia ne asiat, mitä kirjoissa opetetaan. Kun osaat kaikki kirjat kannesta kanteen, etkä mitään muuta, saat täydet pisteet pääsykokeesta.

Väite: Harjoitustehtävien tekeminen on tehokkainta opiskelua.

Faktaa. Sen jälkeen kun olet lukenut pääsykoekirjat muutamaan kertaan, on harjoitustehtävien tekeminen tehokkainta opiskelua. Niiden avulla pystyt näkemään  todellisen osaamistasosi ja harjoittelemaan vastaustekniikkaa. Harjoitustehtävien tulee tietenkin olla hyvin tehtyjä. Kylteriksi.com tarjoaa markkinoiden laadukkaimmat harjoitustehtävät. Tärkeää on ymmärtää, että jos jokin valmennuskurssi tarjoaa yli 500 harjoitustehtävää, niiden laatu ei voi olla kovin korkea. Valmennuskurssien vahvuus on lähiopetus. Parhaat tehtävät saat tarjoajalta, joka keskittyy pelkästään laadukkaiden harjoitustehtävien tekemiseen.

Pääsykokeesta


Väite: Pääsykoe on pelkkää pilkun viilaamista.

Fiktiota. Suurin osa pääsykokeen kysymyksistä on yksinkertaisia ja helppojakin – jos vain osaat pääsykoekirjat tarpeeksi hyvin. Kokeessa on usein vain pari kysymystä, joiden sanamuotoa pitää miettiä. Jotta saat varmuutta pääsykoetehtäviin ja tiedät, mikä sinua odottaa pääsykokeissa, kannattaa sinun harkita esim. Kylteriksi.com harjoitustehtäväpakettia.

Väite: En saa tuoda juomaa tai ruokaa pääsykokeisiin.

Faktaa ja fiktiota. Saat tuoda juomaa tai ruokaa pääsykokeisiin vain mikäli terveytesi vaatii sitä. Muista siis pitää huoli siitä, ettei vatsasi ala kurnia kesken pääsykokeen!

Väite: Pääsykoeaika on liian lyhyt.

Fiktiota. Pääsykokeen aika on pysynyt samana jo pitkän aikaan. Koska nykyään ei ole vielä aineistoa viemässä turhaa työaikaa, sinulla on pääsykokeessa ruhtinaallisesti aikaa kun vain luotat osaamiseesi ja noudatat sivuiltamme löytyviä vinkkejä pääsykokeeseen.

Pääsykoerajoista


Väite: Pääsykoerajat nousevat joka vuosi.

Fiktiota. Vaikka pääsykoerajat ovat olleet noususuunnassa pitkän aikaan, tulee katto kuitenkin pian vastaan. On myös hyvä muistaa, että kaikissa hakukohteissa pääsykoerajat eivät ole nousseet jatkuvasti. Odotamme tuleville vuosille maltillista pääsykoerajojen nousua ja mahdollisesti jopa laskua.

Väite: Pääsykoerajoja kannattaa spekuloida pääsykoetta tehdessä.

Faktaa ja fiktiota. Mikäli sinusta tuntuu, että osaat lähes jokaisen tehtävän kokeesta, on turha alkaa spekuloimaan alkaako rajat nousemaan vai ei. Mikäli kuitenkin huomaat pääsykoetta tehdessä, että osut juuri rajalle, kannattaa miettiä onko vastauksen arvaaminen joihinkin tehtäviin järkevää. Jos sinulla käy tuuri ja osut oikein oikein/väärin väittämissä, saatat saada juuri tarvittavan 1 lisäpisteen, jolla pääset Aaltoon. Mikäli kuitenkin epäonnistut molemmissa, saattaa pisteesi olla niin alhaiset, että et pääse pahimmassa tapauksessa mihinkään.

Kauppakorkeassa opiskelemisesta

Väite: Kauppakorkeassa on vain toimitusjohtajien lapsia.

Fiktiota. Suurin osa kauppakorkeassa opiskelijoista on aivan normaaleja nuoria. Olet saattanut kuulla stereotypioita kauppakorkean opiskelijoista ja siitä kuinka ylimielisiä he ovat. Usein näitä on vain erittäin pieni murto-osa, mutta kuten aina, tämä pieni murto-osa on usein äänekkäin.

Väite: Aalto on ainoa oikea kauppakorkeakoulu.

Fiktiota. Aaltoon on vaikein päästä, Aalto on rankingeissa korkein ja Aallon työllistymisprosentti on paras, tämä on totta. Mutta kun työelämä lähestyy, sillä ei ole väliä mistä koulusta olet peräisin vaan, sillä miten olet verkostoitunut, millainen työntekijä olet ja ennen kaikkea millainen ihminen olet. Suomen kauppakorkeakouluissa ei ole niin suuria eroja, että työnantajat olisivat näistä oikeasti kiinnostuneita.

Väite: Kauppakorkeasta valmistuu valmiita toimitusjohtajia ja olet automaattisesti rikas kun sinulla on KTM-paperit.

Fiktiota. Korkeakoulutettujen työttömyys on koko ajan kasvava ongelma Suomessa ja mikään koulutus kauppakorkeakoulusta ei takaa sinulle varmaa superhyvätuloista työpaikkaa. Juuri valmistuneiden KTM:ien keskipalkka liikkuukin usein 3000 ja 4000 euron välissä. Loput on sinusta kiinni.

Väite: Kauppakorkeasta valmistuu suoraan työttömäksi.

Fiktiota. Vaikka korkeakoulutettujen työttömyys on Suomessa kasvava ongelma, on kauppakorkeakoulusta valmistuvien työllisyys edelleen keskimääräistä korkeampi. KTM-paperit ovat erinomainen sijoitus tulevaisuuteen!


Kauppakorkeaan sisään pääseminen

Väite: Vain superälykkäät voivat päästä kauppakorkeaan.

Fiktiota. Kauppakorkean pääsykoe ei ole älykkyystesti vaan motivaatiotesti. Kun sinulla on motivaatiota opiskella tarpeeksi ahkerasti, pääset sisään. Kysymys on kuitenkin vain ja ainoastaan monivalintakokeesta.

Väite: Ilman valmennuskurssia ei käytännössä voi päästä kauppakorkeaan.

Fiktiota. Kylteriksi.com tiimistämmekin löytyy yksi jäsen, joka on päässyt kauppakorkeaan ilman valmennuskurssia. On kuitenkin suositeltavaa käydä valmennuskurssi tai vähintään tilata harjoitustehtäviä valmistautumiseen, sillä lisäavusta valmistautumisesta ei ole KOSKAAN haittaa. Kilpailu on kuitenkin kovaa.

Väite: Huonot ylioppilaskirjoistulokset estävät pääsemästä kauppakorkeaan.

Fiktiota. Erittäin hyvillä yo-papereilla saat apua sisäänpääsyyn, etkä tarvitse niin paljon pisteitä kokeesta, mutta heikommat yo-paperit eivät ole este sisäänpääsyyn. Mikäli kirjoitukset eivät menneet putkeen, on aika unohtaa ne ja keskittyä pääsykokeisiin lukemiseen – et tule tekemään yo-todistuksellasi enää mitään koskaan.

Väite: Jos en pääse ensimmäisellä yrityksellä kauppakorkeaan, en ole tarpeeksi älykäs sinne.

Fiktiota. Kauppakorkeakoulu on yksi vaikeimpia yhteishakukohteita. Suurin osa sisäänpäässeistä hakee monta kertaa tai vaihtaa koulua vuoden opiskelun jälkeen tai maisterivaiheessa.  

Mikäli et löytänyt vastausta ylläolevasta listasta, kysy meiltä kysymys ottamalla meihin yhteyttä, ja vastaamme kysymyksees! Samalla voimme kehittää sivuamme.