Kauppakorkean 2016 pääsykoeanalyysi

Pitkä urakka on nyt ohi ja toivottavasti moni lähti pääsykokeesta hyvillä mielin. Monet kauppakorkean valmennuskurssit tekevät omia pääsykoeanalyysejään, jonka vuoksi myös Kylteriksi.com julkaisee oman pääsykoeanalyysinsa. Analyysi etenee pääsykokeen tehtävien mukaisesti ja lopuksi teemme yhteenvedon kokeesta. Myös pääsykoerajoista mainitsemme, mutta mitään tarkkoja rajoja emme kuitenkaan lähde arvailemaan, koska ensisijaisuuskiintiöt ovat ensimmäistä kertaa tänä vuonna mukana kauppakorkean pääsykokeessa, eikä kukaan voi tietää minkälaisia vaikutuksia sillä on pääsykoerajoihin.

Johtaminen ja markkinointi

Tehtävä 1: Kuten odotettua, kokeen ensimmäinen tehtävä käsitteli klassisia organisaatioteorioita. Tällä kertaa mikään väittämistä ei ollut oikeastaan ihan suoraan kirjasta, vaan tehtävänlaatija oli hieman keksinyt sanoja, joita ei kirjassa suoraan esiinny. Loppujen lopuksi tämä tehtävä kuitenkin on erittäin helppo.

Tehtävä 2: Samalla kaavalla jatketaan kuin aiemmissakin pääsykokeissa. Tehtävään on hieman sekoiteltu nimiä, mutta mitään kauhean tarkkaa tietoa ei tehtävän ratkaisemiseen kuitenkaan tarvita. Jokainen kirjan lukenut osaa tunnistaa, että väittämässä kaksi on ainakin oikea henkilön nimi. Loppu jääkin kiinni siitä, että tunnistaako kaikki kuusi ryhmää.

Tehtävä 3: Ja sama kaava jatkuu edelleen. Kyseisistä malleista on myös kysytty erittäin paljon. Tehtävästä saa helpon pisteen, kun kirjan on kerran tai kaksi lukenut. Tehtävä kuitenkin vaatii sitä, että edes pari nimeä on jäänyt muistiin. Vaikka väittämän kolme tunnistaisikin SWOT-analyysiksi, niin vielä on muistettava, että kuka sen on kehittänyt. Tai sitten voi muistaa, että Porter ei kehittänyt PESTE-analyysia.

Tehtävä 4: Ja sama kaava jatkuu vielä tehtävään neljä asti. Samoja asioita kysytään kuin edellisinä vuosinakin. Tässä tehtävässä mitataan melko yksinkertaisten termien ja käsitteiden osaamista. Tämä on varmasti yksi kokeen helpoimmista tehtävistä, sillä jokainen joka on edes vähän lukenut, niin osaa tunnistaa väittämän 2 vääräksi. Koko lause on myös hieman vaikealukuinen, sillä lauseesta puuttuu sana ”ja”.

Tehtävä 5: Ensimmäinen tehtävä, josta ei voi heti sanoa sen olevan helppo. Kirjassa mainitaan melko nopeasti Porterin geneeriset strategiavaihtoehdot, mutta niistä on myös maininta laskentatoimen kirjassa. Väittämät 1 ja 3 ovat väittämiä, joissa pitää osata hieman yksityiskohtaisempaa tietoa. Kuitenkin tämä tehtävä on loppujen lopuksi myös helppo, koska oikea vastaus sattuu olemaan se kaikista selvin ja yksinkertaisin väittämä koko tehtävässä. 7-S:n mallihan kyllä painotti kulttuurin ja arvojen merkitystä, mutta Mintzberg ei mallia kehittänyt.

Tehtävä 6: Tehtävä käsittelee aihetta, josta ei ole ennen kysytty pääsykokeessa. Kyseinen malli esitetään kirjassa hieman epäselvästi ja tämä onkin ensimmäinen tehtävä, joka luultavasti jäi monella tyhjäksi. Väittämistä ei suoraan pysty suoraan sanoa, että joku niistä on oikein ja joku niistä on väärin, vaan kyseinen asia pitää oikeasti muistaa. Tehtävä on selvästi vaikein tähän asti.

Tehtävä 7: Oli vain ajan kysymys, että milloin tästä aiheesta kysytään. Mallit menevät erittäin helposti sekaisin ja tästä aiheesta olisi mahdollista tehdä erittäin vaikea tehtävä. Tällä kertaa väittämät 1-3 ovat kuitenkin yksinkertaisia. Niissä kuvataan kyseisen mallin se tärkein asia ja lauseet ovat melkein suoraan sana sanalta kirjasta. Tämän vuoksi henkilöt, jotka ovat lukeneet kirjan monta kertaa pystyvät helposti huomaamaan, että nämä väittämät pitävät kaikki paikkaansa. Tähän kun lisätään vielä väittämä 4, jossa ei oikeastaan ole mitään järkeä, niin tehtävä muuttuukin vaikeasta aiheesta huolimatta erittäin helpoksi. Jos tehtävään olisi lisätty vielä Guestin malli, niin tehtävä olisi huomattavasti vaikeampi. Nyt vaikea ja epäselvä asia esiintyy helpon tehtävän muodossa.

Tehtävä 8: Myös aineettomasta pääomasta on kysytty edellisvuosina. Tämä tehtävä on jälleen kerran yksi kokeen helpoimpia tehtäviä. Kerran aineettomasta pääomasta lukeneena tähän tehtävään luultavasti löytää oikean vastauksen.

Tehtävä 9: Markkinatutkimuksesta ei ole kysytty edellisvuosina, jonka vuoksi oli myös ajan kysymys, että milloin siitä kysytään. Ei voida sanoa, että väittämä on suoranaisesti helppo, sillä huolimattomuusvirheen riski on suuri. Väittämä on luettava tarkkaan ja ajatuksella. Tämä tehtävä on mahdollisesti aiheuttanut yllättävän paljonkin virheitä, vaikka se lopulta onkin yksinkertainen.

Tehtävä 10: Koska markkinatutkimuksesta ei ole ennen kysytty, niin tänä vuonna siitä päätettiin kysyä kaksi oikein/väärin –väittämää. Jos asiaa ei ole tarkkaan opetellut, niin tämäkin väittämä voi osoittautua vaikeaksi.

Tehtävä 11: Jos kaksi edellistä väittämää olivat vaikeita, niin tämä väittämä sen sijaan on erittäin helppo. Ei siitä sen enempää.

Tehtävä 12: Samantyylinen väittämä löytyy vuoden 2015 pääsykokeesta. Tästä huomataan se, että edellisvuosien pääsykokeiden tekeminen on tärkeää, koska välillä heti seuraavana vuotena on melkein samanlainen tehtävä. Johtamisen ja markkinoinnin tehtävät vuodelta 2013 ja 2014 ovat myös hyvä esimerkki tästä. Hieman lukeneena tämä väittämä osoittautuu helpoksi.

Tehtävä 13: 4C-mallista ei ole kysytty ennen, joten hyvä että siitäkin saatiin tänä vuonna jokin tehtävä. Väittämä on helppo ja tehtävänlaatija yrittää melko väkisin johtaa hakijaa harhaan. Jos vain keskittyy sanaan communication, väittämän pitäisi ratketa helposti.

Tehtävä 14: Tämä on jälleen kerran erittäin helppo väittämä. Vaikka hakija olisi lukenut kirjan vain kerran, niin tähän tehtävään olisi silti vaikea vastata väärin.

Tehtävä 15: Väittämä mittaa ainoastaan sitä, että tietääkö hakija, mitä on transaktiomarkkinointi. Jos muistaa transaktiomarkkinoinnin liittyvän 4P:hen, niin silläkin tiedolla pääsee jo oikeaan vastaukseen. Jälleen kerran kyseessä on helppo tehtävä.

Tehtävä 16: Helpoilla väittämillä jatketaan. Jos hakijalla on edes pieni käsitys siitä, että mikä on osuuskunta, niin tehtävä on erittäin helppo. Tämänlainen väittämä myös esiintyi viime vuoden pääsykokeessa.

Tehtävä 17: Jotta tähän väittämään osaa vastata, pitää muistaa vähän enemmänkin kuin mitä väittämä kertoo. Bennisin metaforahan ei painottanut kontrollin positiivista puolia vaan negatiivisia. Jos kirjaa ei ole useampaan kertaan lukenut, niin tämä väittämä on kuitenkin sellainen, johon ei välttämättä uskaltanut vastata.

Tehtävä 18: Samanlainen väittämä on ollut myös oikein/väärin –väittämänä vuonna 2013. Jälleen kerran voidaan todeta, että vanhojen pääsykokeiden läpikäyminen on erittäin hyödyllistä.

Johtamisen ja markkinoinnin kysymykset olivat tänä vuonna siis melko helppoja. Monivalintatehtävissä oli vain yksi tehtävä, joka oli hieman vaikea ja suurin osa oikein/väärin –väittämistä olivat helppoja. Erityisen yllättävää oli kuitenkin se, että tämän vuoden pääsykokeessa ei kysytty yhtäkään kysymystä kirjan toisesta kappaleesta. Kirjaa ei pitänyt osata erittäin hyvin, jotta 13 pisteeseen oli mahdollisuus. Kokonaisuuksien hyvällä osaamiselle selvisi erittäin pitkälle, vaikka tänä vuonna henkilöiden nimiä painotettiin enemmän kuin ennen. Johtamisen ja markkinoinnin osio oli siis helppo ja luultavasti jopa helpompi kuin vuonna 2015.

Laskentatoimi ja rahoitus

Tehtävä 19: Tuloslaskelman osaaminen oli tärkeä asia, kuten olemme monesti jo todenneet. Tehtävää ei oikeastaan ole mahdollista ratkaista oikein, ellei muista tuloslaskelman eriä. Tehtävä ei siis ole helppo ja oikean vastauksen löytäminen vaatii tarkkaa ja yksityiskohtaista osaamista.

Tehtävä 20: Rahoituslaskelma on myös tärkeä asia, jonka vuoksi ei ole yllätys, että tällä kertaa kokeesta löytyy pelkästään sitä koskeva kysymys. Rahoituslaskelman erät eivät ole helpoin asia muistaa ja niistä on mahdollisuus tehdä vaikea tehtävä. Tällä kertaa kuitenkin väittämät ovat melko yksinkertaisia eikä väittämissä ole mitään ihmeellisyyksiä. Hieman rahoituslaskelmaa tarkemmin tutkineena tähän tehtävään oikean vastauksen löytäminen ei ole vaikeaa.

Tehtävä 21: Ja vielähän tarvittiin tietenkin kysymys taseesta. Samantyylinen tehtävä oli myös viime vuonna. Niin kuin tuloslaskelman kanssa, niin myös tämäkin tehtävä vaatii taseen erien tarkkaa osaamista ja muistamista. Tehtävä voidaan siis luokitella vaikeaksi, koska oikean vastauksen löytäminen vaatii sen, että asian muistaa oikeasti eikä melkein.

Tehtävä 22: Tämä näyttää ihan perustehtävältä. Väittämissä ei ole mitään ihmeellistä ja oikea vastaus löytyy tästä tehtävästä aika helposti niin, että huomaa kolmen ensimmäisen pitävän paikkaansa. Neljäs väittämä ei ole helppo yksittäisenä väittämänä, mutta kolme aiempaa väittämää on helppo sulkea todeksi.

Tehtävä 23: Tehtävä mittaa yksinkertaisesti sitä, että osaako hakija laskea vapaan kassavirran tuottoprosentin. Tehtävä on rakennettu tavalliseen pääsykoetyyliin. Tiedoista löytyy pari lukua, joilla ei tee yhtään mitään. Näiden lukujen käyttäminen tai oikeiden lukujen käyttäminen väärin johtavat väärään vastaukseen. Jälleen kerran tehtävä voidaan luokitella vaikeaksi, koska tehtävän joko osaa tai sitä ei osaa. Tämä tehtävä myös on varmasti aiheuttanut paljon vääriä vastauksia, sillä annetut vastausvaihtoehdot on laadittu niin, että niihin päätyy, kun laskee vähänkin väärin.

Tehtävä 24: Tunnusluvuista on aina tehtävä tai useampi kuten myös tämä pääsykoe näyttää. Jos tunnuslukuja on edes hieman jaksanut opetella, niin oikean vastauksen löytäminen ei tässä tehtävässä ole kovinkaan vaikeata.

Tehtävä 25: Myös WACC on sellainen asia, josta kysytään yleensä aina. Tänä vuonna tehtävä tästä oli kuitenkin hieman erilainen verrattuna edellisiin vuosiin. Tähän tehtävään vastaus löytyy vain testaamalla annettuja vastausvaihtoehtoja. Tehtävä on kuitenkin helppo, jos muistaa WACCin kaavan, joka ei muutenkaan ole vaikea.

Tehtävä 26: Ei ollut yllätys, että tästä aiheesta kysyttiin tänä vuonna. Tästä aiheesta on mahdollista rakentaa monimutkaisiakin väittämiä, mutta jälleen kerran väittämät on jätetty melko yksinkertaiseksi. Niin kuin väittämistä nähdään, niin tehtävässä kysytään aiheen yksinkertaisimmat asiat.

Tehtävä 27: BSC on myös keskeinen asia kirjassa ja siitä on kysytty paljon myös ennen. Kun väittämät lukee tarkkaan, niin väittämät 1, 2 ja 4 on melko helposti huomattavissa oikeiksi. Jälleen kerran se väittämä, joka kuulostaa epäselvältä ja näyttää vaikeimmalta, onkin se oikea vastaus.

Tehtävä 28: Katetuottoanalyysi on laskentatoimen kokeessa aina. Mitään uutta ja ihmeellistä ei tähän aiheeseen tänä vuonna tuotu, vaan tehtävä pysyi samanlaisena kuin edellisinä vuosinakin.

Tehtävä 29: Myös tämänlainen tehtävä on ollut erittäin usein pääsykokeessa. Tehtävä on erittäin helppo ja tämän voisi nostaa helpoimmaksi laskentatoimen ja rahoituksen tehtäväksi tähän asti. Yksinkertainen laskutoimitus ja oikea vastaus ovat selvillä.

Tehtävä 30: Yleensä tämä aihe on käsitelty laskutehtävänä, jossa annetaan diskonttoprosentit. Oikeastaan tehtävässä ei pidä osata mitään muuta kuin se, että mikä on sisäinen korkokanta. Viime vuoden kokeessa tästä tiedosta sai 0,5 pistettä, tänä vuonna yhden kokonaisen pisteen.

Tehtävä 31: Tehtävä mittaa yksityiskohdan osaamista. Pääkirjanpidossahan liiketapahtumat kirjataan asiajärjestyksessä.

Tehtävä 32: Jos tunnusluvut on opetellut hyvin, niin väittämässä ei tietenkään ole mitään vaikeaa. Väittämä kuitenkin kuulostaa ihan järkevältä, jonka vuoksi jälleen kerran nähdään, että yksityiskohtainen osaaminen on tärkeää.

Tämän vuoden laskentatoimen ja rahoituksen osio oli rakenteeltaan aika samanlainen kuin edellisinä vuosina. Tällä kertaa oikein/väärin –väittämiä ei ollut niin paljoa. Tämä yksinään voi mahdollisesti vaikuttaa huomattavastikin tämän vuoden pääsykoerajoihin. Diskonttauslaskutehtävää ei ollut tänä vuonna, vaikka kyseinen aihe käsiteltiinkin. Tuloslaskelmaan ja taseeseen liittyvät laskutehtävät olivat haastavia ja muutenkin tänä vuonna väittämätehtävät olivat erilaisia kuin aiemmin. Tämän vuoden laskentatoimen ja rahoituksen osio ei välttämättä ollut vaikea, mutta ei se ollut helppokaan. Taso on kuitenkin luultavasti keskitasoa hieman vaikeampi. Taso oli ainakin vaikeampi kuin viime vuonna.

Taloustiede

Tehtävä 33: Nostimme jo aiemmin kustannuskäsitteiden osaamisen tärkeäksi asiaksi. Toivottavasti moni otti neuvon vastaan, sillä tämän vuoden pääsykokeessa näistä asioista oli peräti kaksi tehtävää. Pelimatriisejakin oli pääsykokeessa kaksi, kuten aiemmin olimme ennustaneet. Tehtävään 33 löytyy helposti oikea vastaus, jos kustannuskäsitteet ovat tutut. Vaikka käsitteet eivät olisikaan täysin tutut, niin oikean vastauksen voi löytää myös ihan vain järkeilemälläkin. Tehtävä ei loppujen lopuksi ole kovin haastava.

Tehtävä 34: Yllätykseksi joustoa ei tarvinnut kuitenkaan itse laskea. Samanlaisen tehtävän olisi voinut tehdä helposti niin, että mitataan myös hakijan osaamista laskea jousto. Tällä kertaa joustotehtävästä kuitenkin selvisi silläkin, että ymmärsi miten joustot toimivat. Yksityiskohtaista osaamista kuitenkin myös tarvittiin tässä tehtävässä, jotta väittämiin 2-4 osasi vastata. Tehtävä ei ole helppo, mutta ei erityisen vaikeakaan. Tehtävä mittaa lähinnä yksityiskohdan muistamista.

Tehtävä 35: Toinen tehtävä, joka liittyy kustannuksiin. Tehtävässä joutuu hieman laskea, mutta oikean vastauksen löytäminen ei kuitenkaan pitäisi olla liian vaikeata. Tehtävä on kuitenkin hieman raskas ja siinä tapahtuu helposti virhe.

Tehtävä 36: Tämä on kokeen ensimmäinen pelimatriisitehtävä. Pelimatriisi on hieman erilainen kuin mitä kirjassa on esitetty, sillä taulukossa esitetäänkin kolme hintaa. Periaate on kuitenkin täysin sama ja jos normaalin kahden hinnan pelin osaa ratkaista, niin silloin myös tämän pelin ratkaisu onnistuu. Tehtävän ratkaisemisessa kuitenkin pitää ajatella tarkkaan.

Tehtävä 37: Olimme melko varmoja, että tämänlainen tehtävä tulee pääsykokeeseen. Kuvahan on suoraan kirjasta ja pelipuun toimintaperiaate on erittäin yksinkertainen. Tämänlaisesta pelipuusta on erittäin vaikea saada hyvää pääsykoetehtävää niin kuin tämä tehtävä osoittaa. Jos kirjan pelipuuesimerkin ymmärtämiseen on nähnyt vähän vaivaa, niin tämä tehtävä oli varmasti helppo.

Tehtävä 38: Tässä tehtävässä mitataan työttömyyteen liittyviä käsitteitä. Tähän tehtävään osaa todennäköisesti vastata oikein, vaikka ei koko kirjaa olisi lukenutkaan. Väittämät 2 ja 4 on helppo todeta oikeiksi, jolloin jäljelle jää väittämät 1 ja 3. Näistä kahdesta väittämä 1 on melko helppo nähdä vääräksi. Jos kirjan on lukenut pari kertaa, niin tämä tehtävä pitäisi olla helppo.

Tehtävä 39: Tehtävä on yksinkertainen prosenttitehtävä. Ainoa asia mikä tulee muistaa on, että tietokoneiden arvoa laskettaessa lasketaan 2%:n nousu eikä neljän prosentin nousu. Kirjassa mainitaan lyhyt esimerkki tämänlaisesta tehtävästä. Jos esimerkin muistaa, niin tehtävä on helppo ratkaista oikein. Tehtävä on helppo.

Kyseinen kirja oli ensimmäistä kertaa kauppakorkean pääsykokeessa. Osiosta löytyy pari hieman hankalampaa tehtävää, mutta pääosin tehtävät eivät ole kovinkaan vaikeita. Taloustieteen osiota on melko turha verrata viime vuoden osioon, sillä kirja on vaihtunut. Tämä osio olisi voinut olla helpompi, mutta se olisi voinut myös olla huomattavasti vaikeampikin, Osion tehtävät mittasivat perusasioiden osaamista eikä kauhean syvällistä ymmärtämistä tällä kertaa tarvittu.

Talousmatematiikka

Tehtävä 40: Tehtävä on normaali korkotehtävä. Tehtävän voi ratkaista pitkän kaavan kautta laskemalla joka viikon erikseen paperille ja sitten plussailla viikot yhteen. Tällä tavalla tapahtuu kuitenkin helposti virheitä, jonka vuoksi tehtävä kannattaa ratkaista lukujonon avulla.

Tehtävä 41: Tehtävä on yksinkertainen, mutta voi johtaa harhaan, mikäli sitä ajattelee liikaa, joka pääsykokeessa on aina riskinä. Tässä tehtävässä helpointa on muuttaa juuston markkinaosuus kappalemääriksi (esim. 20kpl/ 100kpl), niin tehtävä avautuu aivan eri tavalla.

Tehtävä 42: Tehtävää on mahdoton osata, ellei ole harjoitellut tämänkaltaisia tehtäviä pääsykokeisiin harjoitellessa. Mikäli prosenttivertailuja on harjoitellut, on tehtävä ilmainen piste.

Tehtävä 43: Tehtävä on perus annuiteettitehtävä. Toivottavasti jokainen kokeentekijä oli opetellut tämän yhden kaavan, sillä tässäkin kokeessa, sillä ansaitsi helpon pisteen.

Tehtävät 44-47: Nämä tehtävät perustuvat ”aineistoon.” Veroasioita ei ollut kahtena edellisenä vuotena yhtäkään, jonka vuoksi jonkinlainen verotehtävä oli odotettavissa. Oletuksena kuitenkin oli, että verotehtävä liittyisi ALV:iin. Tehtävät eivät ole helppoja, jos verotusasiat ovat vieraita.

Tehtävät 48-49: Tehtävät oli uudenlaisia pääsykokeessa. Joka tapauksessa, o/v tehtävät tekivät niistä suhteellisen helppoja. Kysymyksessä on aivan perustavanlaatuisia prosenttilaskun loogista ymmärtämistä, ja jokaisen kauppatieteellisen pyrkivän pitäisi ymmärtää tehtävät. Jos et ymmärtänyt vastauksia, suosittelemme kertaamaan perustavanlaatuisesti prosenttilaskuja.
Tämän vuoden talousmatematiikan osio oli selvästi vaikeampi kuin viime vuoden osio. Tänä vuonna kysyttiin useammasta eri aihealueesta. Kokeen tekijät myös toivat takaisin vaihtoehdon ”ei mikään edellisistä”, joka on edelleen erittäin haastava vastausvaihtoehto hakijan kannalta. Pienikin laskuvirhe saa hakijan miettimään vaihtoehtoa neljä ja kuten vuoden 2014 kokeessa niin tässäkään kokeessa tämä vaihtoehto neljä ei ollut oikein kertaakaan.

Yhteenveto

Johtamisen ja markkinoinnin osio oli siis helpohko. Laskentatoimen ja rahoituksen osio oli osittain vaikea, mutta myös pari helppoa tehtävää löytyi. Taloustieteen osio oli helpompi kuin, mitä Kylteriksi.com oli odottanut. Talousmatematiikka oli selvästi vaikeampi kuin viime vuonna. Yhteenvetona toteamme siis, että tämän vuoden pääsykoe oli ainakin hieman vaikeampi kuin viime vuoden pääsykoe. Jokainen voi itse päätellä, että mitä tämä tarkoittaa pisterajojen kohdalla. Talousmatematiikan ratkaisuja emme julkaise vielä tänään, vaan julkaisemme ne myöhemmin.

Erittäin hyvin lukeneille tämän vuoden pääsykoe luultavasti osoittautui helpoksi, sillä mitään asiaa ei tarvinnut osata oikeasti soveltaa. Suurin osa tehtävistä kuitenkin mittasi yksityiskohtaisempaa osaamista, jonka vuoksi pelkästään ”hyvin lukeneille” koe osoittautui luultavasti hankalaksi.

Iloksemme huomasimme, että tämän vuoden pääsykokeesta löytyi erittäin paljon samanlaisia tehtäviä ja samoja väittämiä kuin mitä myymästämme VIP-paketista. Palautteen mukaan myös THE Kokeemme muistutti paljon enemmän pääsykoetta kuin muiden valmennuskurssien harjoituskokeet. Jatkamme myös ensi vuonna laadusta tinkimättä ja mikäli haluat tilata markkinoiden laadukkaimmat harjoitusmateriaalit ensi vuoden pääsykokeisiin, Kylteriksi.com on sinun paikkasi.

Kiitos tästä vuodesta ja hyvää kesää ja toivottavasti ovi unelmien opiskelupaikkaan aukeaa!

Kylteriksi.com tiimi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s